Kirjoitusprojekti mielessä? Ota yhteyttä! Suunnitellaan ja toteutetaan se yhdessä.
Katja Lilja kirjoittaa hyvinvointiin, liikuntaan, filosofiaan, joogaan, tanssitaiteeseen, kulttuuriin ja ravitsemukseen liittyviä artikkeleita ja kirjoja sekä toimittaa lukion ja yläasteen oppimateriaaleja.
Lue Katjan lyhyt haastattelu Kuntoplus.fi
Katjan jooga-aiheinen blogi löytyy tästä.
Katja Lilja (os. Keränen) on kirjoittanut Kunnon vuodet -kirjan (Otava 2014) sekä Parasta aivoillesi -kirjan liikuntaa käsittelevän osion (Otava 2010).
Hän on toimittanut Otavan kustantamia lukion oppimateriaaleja: terveystiedon painetut ja digitaaliset materiaalit, Tarmo 1 ja 2 (2015–2017), lukion psykologian, Oivallus 3 ja 4 painetut oppikirjat (2016–2018), lukion terveystiedon Polku 1–3 digitaaliset oppimateriaalit (2019–2022), psykologian Oivallus 1–5 painetut oppikirjat ja filosofian, Idea 3–4 painetut oppikirjat (2019–2022).
Katja Lilja on kirjoittanut myös muun muassa Tanssi-lehteen artikkeleita ja teosarvioita sekä toiminut KuntoPlus-lehden toimittajana ja liikunta-asiantuntijana vuosina 2007–2016. Hän on toiminut asiantuntijana useissa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvissä lehtiartikkeleissa.
Kirjoista sanottua
Parasta aivoillesi
”Parasta aivoillesi -kirja kannustaa ihmisiä ja antaa hyviä työkaluja aivojen hoitamiseen. Voin suositella kirjaa kaikille.”
Aivotutkija, neurologi, LT Merja Hallikainen, Itä-Suomen yliopisto.
Kunnon vuodet
”Liikunta- ja naistenlehdet tulvivat venyttelyohjeita, erilaisten välineiden kanssa ja ilman. Kun selatessani ikääntyville ihmisille suunnattua liikuntaopasta Kunnon vuodet vastaan tuli jumppatunneistani ja juoksuistani tuttuja venytysliikkeitä – himoliikkuja kun olen −, en asettanut kirjalle suuria odotuksia.
Mutta kirja yllätti. Saatoin nopsasti luokitella terveystieteiden maisteri Katja Keräsen (nyk. Lilja) kirjan kuuluvaksi kotini peruskirjojen joukkoon, palattavaksi toistuvasti sen vinkkeihin ja tietoihin.
Kunnon vuodet sopii kaikenikäisille aikuisille, vaikka sen painotus on ikääntymisen tuomassa liikkumisen vähenemisessä ja sen seurauksissa. Luissa alkaa tapahtua solukatoa jo kolmen kympin iässä, jos emme niiden kestävyydestä ja kunnosta huolehdi. Ja liikkumattoman ihmisen lihasmassa vähenee noin prosentin vuodessa 50 ikävuoden jälkeen.
Keränen korostaa päivittäistä liikkumista ja siinä ensisijaisesti arkiliikuntaa: Jos on päivittäin jatkuvasti liikkeessä, on se aineenvaihdunnan ja energiankulutuksen kannalta jopa tehokkaampaa kuin erillinen liikuntahetki. Kirjassa on runsaasti vinkkejä, miten aktivoida elimistöä pitkin päivää.
Istuminen on todettu nyt jo laajasti kunnolle myrkyksi. Päivät pääksytysten istuvan homo sapiensin historia on lyhyt. Huono ryhti ja sen myötä selkäongelmat ovat suora seuraus liiallisesta istumisesta. Keräsen mukaan kaikki alkaa oikeastaan ryhdistä ja tärkeimmät ryhtilihaksemme ovat selän ja vatsan lihakset.
Teos käy läpi kaikki hyvän kunnon kannalta keskeiset tekijät: elimistön muutokset iän myötä, hyvän kunnon elementit, ryhdin, liikkuvuuden ja venyttelyt, tasapainon, kestävyyskunnon, voiman, arkiliikunnan, ravinnon, sairaudet ja liikunnan, liikunnan kausisuunnitelman teon sekä levon. Käsittely on kattava ja ryhdin korjaamiseen, tasapainon parantamiseen, kestävyyskunnon ja voiman lisäämiseen kirja tarjoaa omat liikesarjansa. Määrätietoinen lukija saa hyvät peruskaavat omat liikuntaohjelmansa yksilölliseen suunnitteluun.
Kussakin pääkohdassa kerrotaan fysiologiasta, perustellaan liikunnan tarve, annetaan yksinkertaisia niksejä sekä liikesarjoja sekä listataan välteltäviä asioita. Vaikka liikunnasta ja kunnon hoidosta kuuluu voida nauttia, kunnon kohottamiseksi on myös mentävä säännöllisesti oman mukavuusalueen ulkopuolelle.
Hissin käyttämiseen on huono peruste se, että hengästyn portaissa. ”Sydämen ja keuhkojen kapasiteetti ei valitettavasti säästämällä parane”, Keränen huomauttaa ja jatkaa: ”Suuri osa kehon rappeutumismuutoksista ei johdu ikääntymisestä vaan liikkumattomuudesta.”
Mutta miksi ihmeessä nähdä vaivaa, kun lokostelu on niin lokoisaa? Kunnon hoidossa ja liikunnassa kyse ei ole ”kauniista lihaksista ja upeista maratonajoista, vaan kyse on paljon perustavammista tekijöistä kuten itsenäisestä asumisesta, matkustelun mahdollisuuksista, lastenlasten kanssa jaksamisesta, kaupassa käynnistä, kenkien jalkaan saamisesta, hyvinvoinnista ja nautinnollisuudesta”.
Kukin määrittelee hyvän kunnon omista lähtökohdistaan käsin, mutta mitä se kenellekin on, hyväkuntoinen kykenee nauttimaan elämästä, luonnosta ja muista ihmisistä sekä kokemaan erilaisia tunteita.
Itse opin kirjasta paljon ja kirja inspiroi kokeilemaan eri ”temppuja” lukemisen lomassa. Pitkässä juoksussani kipeytynyt alaselkä sekä olkapäiden ja jalkaterien lihakset, jänteet ja nivelet heräsivät olohuoneeni matolla horroksesta.
Ruuan on syytä aina olla monipuolista ja terveellistä. Mutta 70 ikävuoden jälkeen ei Keräsen mielestä painonhallintaa kannata pohdiskella, pikemminkin päinvastoin. Lihaksemme alkavat huolestuttavalla tavalla vähetä, ellemme tee sen eteen töitä. Painonhallinta on sinänsä tärkeää, mutta on hyvä muistaa, että hyväkuntoisella ylipainoisella on suuremmat mahdollisuudet elää terveenä ja pidempään kuin huonokuntoisella normaalipainoisella.
Kunnon vuodet, perustietopaketti liikkujille tai kuntonsa kohentamiseen herääville, sisältää monipuolisesti ja paljon käyttökelpoista tietoa ja ohjeita. Mutta myös viisauksia. Yksi niistä on Georg Bernhard Shawn: ”Emme lopeta leikkimistä, koska vanhenemme. Vanhenemme, koska lopetamme leikkimisen.”
Niinpä!”